Kevättuomen kipinä

Talven kuivettuneen nahan taaksejättäneenä

lähden kevättä kuuntelemaan

ihmeissäni uutena

astun linnunlaulun metsään

vihreään valon syliin

Henki kehossani herää vahvasti eloon

Näen edessäni tuomen vuoden ensimmäisen kukinnon

Muistan rakastavani tuota tuoksua

kumarrun sen edessä

Pyhän äärellä

Huumaavan tuoksun valloittaessa minut

joka soluni syttyy Tuleen